Ajankohtaista

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus on tylyä luettavaa. Suomen koulutustaso on pudonnut Turkin ja Chilen tasolle, eivätkä nuorten oppimistulokset ole nousseet lainkaan 2000-luvulla. Katsauksen mukaan kaikkein koulutetuimpaan ikäluokkaan kuuluvat ne, jotka ovat syntyneet vuonna 1978. Korkea-asteen tutkinto on puolestaan useimmilla niistä, jotka ovat syntyneet vuonna 1975. Tämä siis Suomessa, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua taloudellisesta ja sosiaalisesta…

Luin ilolla jutun ikäihmisten ammatillisesta perhehoidosta Iki-Wanhassa (Karjalainen 18.1.2023) ja oikein piti etsiä juttu myös Metka-Paapolasta (Karjalainen 5.7.2022) Tasasta ja hyvvee, tavallista normaalia elämää tukeva palvelu on varmasti jokaisen ikäihmisen toive. Hyvinvointialueet aloittavat valmiiksi aliresurssoituina ja olemme varautuneet huonosti väestön ikärakenteen muutokseen. Vanhuus ei todellakaan tule Suomessa yksin. Palvelutarpeiden kasvusta selviäminen ei ratkea vanhoilla toimintatavoilla…

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus (SS 13.1.) on huolta herättävä. Nuorten oppimistulokset heikkenevät. Niin on tapahtunut jo vuosien ajan. Vuonna 2006 Suomi sai parhaat pisteet Pisa-tuloksissa, joissa mitataan peruskoulun päättävien nuorten taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Tulokset ovat laskeneet tasaisesti, mutta kukaan ei tunnu oikein tietävän, miksi. Syyt ovat varmasti moniselitteisiä niin kuin asiantuntijatkin ovat…

Vanhuspalvelulakiin säädettiin vuonna 2020 henkilömitoitus siten, että se kasvaa 0,7:ään porrastetusti. Lain tavoitteena oli turvata vanhusten mielekkään elämän palvelut sekä työntekijöiden jaksaminen. Ajatuksena kannatan toki näitä tavoitteita, mutta hoitajamitoituksen säätäminen on malliesimerkki laista, joka ei toimi, koska sen toimintaedellytyksistä ei ole pidetty huolta. Lakiin kirjattu hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympäri­vuorokautisessa tehostetussa hoivassa on esimerkki taitamattomasta strategisesta…

Väestömme ikääntyy ja ikärakenteemme muuttuu pysyvästi. Ikääntyminen tuo tullessaan mahdollisuuksia, mutta se aiheuttaa usein myös toimintakyvyn laskua. 20–30-vuotiaina lihasvoima ja tasapaino on parhaimmillaan, ja 30 ikävuoden jälkeen fyysinen toimintakykymme alkaa laskea. Arjen rasitustasomme, perinnölliset tekijät, sairaudet ja ympäristö vaikuttavat fyysisen toimintakyvyn laskun vauhtiin. Tämän vuoksi on tärkeää harjoittaa toimintakykyä monipuolisesti, jotta saisimme pidettyä itsemme kunnossa….

Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoi kannattavansa totaalikieltäytyjien rangaistusten lieventämistä (HS 7.1.). Lieventämisellä Reijonen tarkoitti vankeusrangaistuksesta luopumista totaalikieltäytyjien kohdalla ja siirtymistä sakkoihin. Yksi perustelu tähän on, että vankeusrangaistus ei enää olisi nykypäivää yhteiskunnassamme. Olen itse vahvasti eri mieltä. Suomalaisessa yhteiskunnassa meille jokaiselle kuuluvat omat oikeutemme ja vapautemme, jotka valtio meille turvaa. Näiden oikeuksien rinnalle tulee pakosti mukaan…

Ison Omenan kauppakeskuksen kuolemaan johtaneessa välikohtauksessa yksi seikka on jäänyt vähälle huomiolle. Median tietojen varassa arvostellen näyttää siltä, että henkilö vietiin maahan päinmakuulle ja kädet sidottiin käsiraudoin selän taakse. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan on ilmeistä, että tällaiseen rajoittamiseen liittyy selkeästi äkkikuoleman riski. Kysymys ei ole niinkään tukehtumisesta, vaan heikentyneen hengityksen ja sydämen pumppausvoiman aiheuttamasta äkillisestä aineenvaihdunnan…

Hallitus on valmistellut eduskunnalle esitystä ajokorttilain uudistuksesta koskien 17-vuotiaiden ajolupaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt asiaa ja joulukuussa vielä päättänyt pyytää perustuslakivaliokunnan lausunnon lakiuudistukseen. Esityksen mukaan 17 vuotta täyttänyt nuori voisi saada ajokortin jatkossa ilman aiemmin vaadittua erityislupaa, vanhempien suostumuksella, mikä on huolestuttanut muun muassa poliisia ja Liikenneturvaa. Nuorten autoilijoiden lisääntymisen pelätään lisäävän onnettomuuksia ja…