Kansanedustajaehdokas Jaana Turunen: Kulttuuri kehittää oppimistaitoja, hoitaa ja kuntouttaa, pidentää elinikää sekä edistää talouden virtoja
Virpi Rautsiala nosti hienosti esiin taiteen ja kulttuurin merkityksiä kirjoituksessaan (SS 18.1.).
Yhdyn täysin hänen näkemykseensä siitä, että ala tarvitsee taakseen vaikutusvaltaista ääntä. Kulttuuri kelpaa ohjelmanumeroksi erilaisiin tapahtumiin, mutta harvemmin se nousee pääaiheeksi vaali- tai juhlapuheissa. Kulttuurin puolestapuhujia on vähän alan ja sen järjestöjen ulkopuolella.
Kulttuurin vaikutukset ulottuvat monelle eri osa-alueelle. Rautsiala kirjoittikin jo mielenterveyteen liittyvistä vaikutuksista.
Kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on kiistaton jopa siinä määrin, että aktiivinen kulttuuriharrastaja saattaa elää pidempään. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että osallistuminen kulttuuritapahtumiin, kirjojen ja lehtien lukeminen sekä musisointi ja kuorossa laulaminen voivat vaikuttaa elinikää pidentävästi.
Vanhusten tai muistisairaiden yhteinen laulaminen voi vähentää kipujen kokemista ja parantaa toimintakykyä. Pioneerityötä tällä saralla on tehnyt kuopiolainen Eeva Mäkinen, joka kehitti Takuulla-hankkeessa Itä-Suomen hyvinvointivoimalamallia, jonka tarkoituksena oli tuottaa taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäviä palveluja ikäihmisille.
Taidetoimintaa on käytetty menestyksekkäästi myös mielenterveyskuntoutujien ja aivoinfarkteista toipuvien parissa. Jo pelkästään oman mielimusiikin kuuntelu voi auttaa aivoja toipumaan. Osa puhekykynsä menettäneistä on kuntoutunut laulamisen kautta.
Sairaalaklovnit auttavat pieniä potilaita unohtamaan sairautensa ja ympäristönsä hetkeksi myös KYSissä. Ja nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kulttuuritoiminnan soveltamisesta hoitotyössä!
Musiikkiharrastuksen on osoitettu muokkaavan ihmisen aivoja ja vaikuttavan positiivisesti lasten oppimistaitoihin. Soittaminen vaikuttaa keskittymiskykyyn, sosiaalisiin taitoihin, hahmotuskykyyn, matematiikan ja kielten oppimiseen sekä motorisiin taitoihin.
Musiikkiharrastus ei ole aikuisillekaan pelkästään vapaa-ajan virkistystoimintaa, vaan se vaikuttaa myös työelämätaitoihin. Bändi- ja kuorotoimintaa kannattaisi siis lisätä kouluissa ja työpaikoilla, kuten tutkijat kehottavat!
Kulttuurin taloudellisia vaikutuksia on tutkittu moneen kertaan. Ne näkyvät selvimmin tapahtumien ja matkailun kerrannaisvaikutuksina. Sen sijaan vaikeammin mitattavia ovat ihmisten luovuuteen, yhteisöllisyyteen ja alueen vetovoimaan ulottuvat vaikutukset.
Pohjois-Savo ja Itä-Suomi tarvitsevat osaajia ja investointeja lisätäkseen elinvoimaansa. Kulttuurilla voisi olla merkittävä rooli niiden edesauttajana. Tämä onkin havaittu monessa maakuntaliitossa, joissa on palkattu kulttuurin asiantuntijoita mukaan aluekehitystyöhön.
Kulttuuri kaikessa laajuudessaan taiteesta urheiluun on investointi hyvinvointiin, luovuuteen, oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja vetovoimaan. Tuon investoinnin tuloksia mitataan rahan lisäksi henkisenä ja sosiaalisena pääomana.
Jaana Turunen
Kansanedustajaehdokas