Uutiset

Meneillään olevan lasten oikeuksien viikon teemana on turvallisuus. Suomessa lasten turvallisuutta uhkaa yhä perheen sisäinen väkivalta ja kuritusväkivalta. Olipa väkivalta nähtyä tai lapseen itseensä kohdistuvaa, se vaarantaa lapsen kehitystä vakavasti. Suomen rikoslaki ei tunne perhe- ja lähisuhdeväkivallan termejä, vaikka Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen. Termien tunnistaminen lainsäädännöllisesti on tärkeää uhrin auttamisen, väkivallan kierteen katkaisemisen sekä…

Hallitus on valmistellut eduskunnalle esitystä ajokorttilain uudistuksesta koskien 17-vuotiaiden ajolupaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt asiaa ja joulukuussa vielä päättänyt pyytää perustuslakivaliokunnan lausunnon lakiuudistukseen. Esityksen mukaan 17 vuotta täyttänyt nuori voisi saada ajokortin jatkossa ilman aiemmin vaadittua erityislupaa, vanhempien suostumuksella, mikä on huolestuttanut muun muassa poliisia ja Liikenneturvaa. Nuorten autoilijoiden lisääntymisen pelätään lisäävän onnettomuuksia ja…

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus (SS 13.1.) on huolta herättävä. Nuorten oppimistulokset heikkenevät. Niin on tapahtunut jo vuosien ajan. Vuonna 2006 Suomi sai parhaat pisteet Pisa-tuloksissa, joissa mitataan peruskoulun päättävien nuorten taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Tulokset ovat laskeneet tasaisesti, mutta kukaan ei tunnu oikein tietävän, miksi. Syyt ovat varmasti moniselitteisiä niin kuin asiantuntijatkin ovat…

Mielestäni lukioita ei pitäisi vertailla kapein ja yksinkertaisin perustein. Lukion kotikunnan väestö­rakenteesta johtuvat eroavuudet oppilaiden taustoissa vaikuttavat myös koulumenestykseen. Nuoren elämässä kolme neljä vuotta keskiasteen aikana erilaisine elämänkulkuineen on pitkä ajanjakso. Niinpä 16-vuotiaana saavutetun peruskoulutodistuksen ja 19–20-vuotiaana toteutuneen lukiotodistuksen vertailu ei ole järkevää. Nuoren aikuistuminen on yksilöllistä ja vaikuttaa suuresti jokaisen opiskelutuloksiin. Peruskoulu on koko…

Väestömme ikääntyy ja ikärakenteemme muuttuu pysyvästi. Ikääntyminen tuo tullessaan mahdollisuuksia, mutta se aiheuttaa usein myös toimintakyvyn laskua. 20–30-vuotiaina lihasvoima ja tasapaino on parhaimmillaan, ja 30 ikävuoden jälkeen fyysinen toimintakykymme alkaa laskea. Arjen rasitustasomme, perinnölliset tekijät, sairaudet ja ympäristö vaikuttavat fyysisen toimintakyvyn laskun vauhtiin. Tämän vuoksi on tärkeää harjoittaa toimintakykyä monipuolisesti, jotta saisimme pidettyä itsemme kunnossa….

Sosiaali- ja terveydenhuolto on ruuhkautunut, ja kaikki eivät pääse palvelun piiriin toivotussa ajassa. Jokaiselle meistä kaikista tärkein asia on terveys. Jos emme pääse palveluiden piiriin, tilanne pahenee, elämänlaatu heikkenee ja kustannukset kasvavat. Mielen hyvinvoinnin järkkyessä ovat sosiaalipalvelut tärkeä osa meidän hyvinvointiamme. Jokaisella on oikeus saada myös kiireellisessä tapauksessa yksilöllistä tarpeeseen perustuvaa sosiaalipalvelua. Perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon…

Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeitä kasvun vaiheita elämässä. Ne eivät ole irrallisia vaiheita, vaan osa meidän ihmisten elämää. Lapsuudessa koetut asiat, sosiaaliset suhteet ja koko toimintakyvyn kehitys: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen ulottuvuus, luovat perustaa hyvinvoinnille ja vaikuttavat myös aikuisuuden hyvinvointiin. On tutkittu, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää…

Kaduilla ja julkisilla paikoilla oli viime vuonna aiempaa turvattomampaa. Poliisin tilastojen mukaan katuturvallisuustilanne on heikentynyt jopa kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet, eikä Itä-Suomi ole valitettavasti jäänyt tästä kehityksestä paitsi. Poliisihallituksen mukaan Suomen kahdenkymmenen suurimman kaupungin katuturvallisuus oli viime vuonna paras Salossa, kun taas Kuopiossa oli kuudenneksi turvattominta. Ilmiö näkyy laajemmin koko…

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus on tylyä luettavaa. Suomen koulutustaso on pudonnut Turkin ja Chilen tasolle, eivätkä nuorten oppimistulokset ole nousseet lainkaan 2000-luvulla. Katsauksen mukaan kaikkein koulutetuimpaan ikäluokkaan kuuluvat ne, jotka ovat syntyneet vuonna 1978. Korkea-asteen tutkinto on puolestaan useimmilla niistä, jotka ovat syntyneet vuonna 1975. Tämä siis Suomessa, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua taloudellisesta ja sosiaalisesta…

Savo-Karjalan kokoomusnaisten hallituksen jäsen Marjaleena Ilmakangas esitti lääkäripulaan ratkaisuksi hoitajien muuntokoulutusta lääkäreiksi (SS 19.1.). On hienoa, että huolta lääkäripulasta nostetaan esiin ja esitetään myös ratkaisuja, mutta valitettavasti ”kerran kokeiltujen” keinojen sijaan meidän on keksittävä toimivampia ratkaisuja. Hoitotyön osaajien muuntokoulutusta kokeiltiin 2000-luvun alussa. Tavoitteena oli kouluttaa hoitajista lääketieteen osaajia nopeammalla aikataululla kustannustehokkaasti. Opetusministeriö päätti kokeilun rahoituksen, koska kukaan…