Kuntakenttä on muutoksen edessä. Demografinen muutos luo omat haasteensa, eivätkä muutkaan globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, ilmastonmuutos tai hyvinvointivaltion rakenteiden muutospaine päästä maailman onnellisimmaksi tituleerattua hyvinvointiyhteiskuntaa helpolla.
Paine kuntien palveluntarjonnan rakenteiden uudelleenjärjestelyyn on valtava, eikä jatkuva kuntaverojen nosto tai uuden maakuntaveron luominen ole oikotie onneen.
Kuntaorganisaatioista on luotava johdonmukaisesti ketterämpiä ja rakenteita on pystyttävä parantamaan niin, että palveluiden tuottaminen on tarkoituksenmukaista sekä resursseiltaan mahdollisimman vaikuttavaa.
Jotta tulevaisuudessa meillä olisi lähellekään tarpeeksi volyymia hyvinvointiyhteiskunnan sekä kuntaorganisaatioiden ylläpitoon, on elintärkeää, että työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto lisääntyy radikaalisti.
Meidän on keksittävä ratkaisuja, joilla saamme kansainväliset osaajat kiinnostumaan pienestä maastamme.
Kaikki esteet osaavan työvoiman saapumiselle ja asettumiselle Suomeen on poistettava pikaisesti. Paikallisesti osaajien vastaanotto on tehtävä niin suoraviivaiseksi kuin mahdollista.
Suomen ehdottomat kilpailuedut kansainvälisistä osaajista kilpailtaessa ovat hyvä työn ja vapaa-ajan suhde, turvallinen ja vakaa hyvinvointiyhteiskunta sekä korkea osaaminen ja arvostettu koulutuslaitos.
Mahdollistaako nykyinen megatrendien kiihdyttämä, keskittävä ja etelän kasvukeskusten kaupungistumiseen tähtäävä aluepolitiikkamme näiden kilpailuetujen korostamiseen?
Uskallan väittää, että luomme parhaillamme ”kultaiseen kolmioon” (Helsinki, Turku, Tampere) ruuhka-Suomea, joka menettää juuri ne ominaisuudet, jotka osaajia Suomeen houkuttelisivat.
Valtakunnallisten infraratkaisujen avaimena tuleekin pitää koko Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen.
Pidetään kaupunkikehitys aktiivisena ympäri maata. Kasvavat ja hyvinvoivat, saavutettavat kaupunkialueet sykkivät elinvoimaa laajasti ympärilleen. Vain yksi kasvualue ei riitä maantieteellisesti mitattuna suurelle maallemme.
Juuri tästä syystä sekä Itärata että VT 5:n investoinnit ovat tärkeitä koko Suomen hyvinvoinnille, järkevälle maankäytölle ja yritysten kilpailukyvylle.
Suomen kasvu tulee määrätietoisesti ulkoapäin hakien, ei yllättäen alkavien synnytystalkoiden kautta.
Itäsuomalainen ennakkoluuloton, maakuntarajat ylittävä yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia, lisää vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Jatketaan sitä hyvää yhteistyötä, jota kiiteltiin jo Itärata-hankkeen tiimoilta.
Yhteistyössä on voima ja tulevaisuus.
Miia Eskelinen-Fingerroos
Yhteiskuntatieteiden maisteri, toimitusjohtaja
Kuopion kaupunginhallituksen jäsen (kok.)
Maakuntavaltuuston varajäsen
