Marko Kilpi translaista: ”Poliisina minulla on todella vaikeaa hyväksyä sitä, että meillä on sellaista lainsäädäntöä, joka ajaa ihmisiä itsemurhiin, sekä aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä.”

Tässä kansanedustajamme Marko Kilven ajatuksia 1.2.2023 eduskunnassa läpimenneestä translaista:

Translaista äänestettiin joo. Palautettakin on tullut. Joku on sitäkin mieltä, että minun touhut eduskunnassa loppui tähän. Se on morjens! Niinkin voi käydä, mutta jos ne nyt tämän takia loppuu, niin sitten loppuu. Mielihyvin palaan poliisitöihin. Ne on hienoja hommia, mahtavia työkavereita. Ja onpahan sitten tiedossa selvä syy miksi niin on tapahtunut.

Mutta sen voin sanoa, että tässä noudatettiin puoluekokouksessa jo aikaa sitten tehtyä päätöstä. Siis päätös ei ole eduskuntaryhmän, vaan koko puolueen ja sen linjauksen takana on ollut selvä enemmistö. Tämä asia on yhteisesti päätetty ja sovittu, mielestäni sellaista pitää kunnioittaa, vai olisiko pitänyt toimia sen vastaisesti?

Olen lakivaliokunnan jäsen. Siellä translaki on käsitelty varsin perusteellisesti ja kuultu lukuisia asiantuntijoita. Selvä asiantuntijoiden enemmistö oli sitä mieltä, että tämä laki on kannatettava. Päätös perustuu tietoon. Olisiko pitänyt toimia sen vastaisesti?

On esitetty erilaisia uhkakuvia, mitä tästä voi seurata. Mitä tapahtuu tämän jälkeen uimahalleissa tai urheiluseuroissa. Tirkistely mahdollistuu ja muutakin. Asiantuntijalausuntojen mukaan niissä maissa, missä tämä lainsäädäntö on jo voimassa, tällaista ei ole juurikaan tapahtunut, jos ollenkaan.

Minä puolestani ajattelen niitä asioita, joita on tapahtunut. Poliisina minulla on todella vaikeaa hyväksyä sitä, että meillä on sellaista lainsäädäntöä, joka ajaa ihmisiä itsemurhiin, sekä aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä. Transihmisillä on moninkertainen itsemurhariski ja moninkertaisesti mielenterveysongelmia. Pitäisikö tämän kärsimyksen antaa vain jatkua?

Minusta on hieman outoa, kuinka me kauhistelemme pelkkää ajatusta siitä, että Suomessa sukupuolta voi vaihtaa omalla ilmoituksella, mutta emme kauhistele sitä, että ihmiset tekevät jopa itsemurhia toimimattoman lainsäädännön takia. Aika erikoinen asetelma.

Paikallislehdessä sanottiin, että minä emmin tämän asian kanssa. En emmi. Minä harkitsen. Loppuun saakka. Valiokuntakäsittelyn lisäksi kävin todella monia keskusteluja eri tahojen kanssa. Kävin vielä tänäänkin huolellisesti materiaalit läpi. Asiantuntijoiden lausunnot. Omat muistiinpanot. Kun summasin asioita paperille, päätös oli lopulta selvä. Perusteltuja plussia on paljon enemmän kuin miinuksia. Vai olisiko pitänyt tehdä hätiköity päätös ennen aikojaan, koska toimittaja sitä kysyy?

Tämä muutos koskettaa hyvin pientä kansanosaa. Todella pientä. Eikö meidän pitäisi antaa heille mahdollisuus päättää omasta elämästään? Eihän se meille edes kuulu. Vai kuuluuko sinun elämäsi jollekin muulle?

Marko Kilpi
Kansanedustaja