Karoliina Partanen: Näillä toimilla suomalaisten osaamista nostetaan
Kirjoitus on julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 13.5.2026.
Suomen talouskehityksen ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta on ollut tasa-arvoinen ja laadukas koulutus. Kahden viime vuosikymmenen aikana talouskasvu on kuitenkin hidastunut merkittävästi, ja samaan aikaan osaamisen taso on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. On aiheellista kysyä, tuottaako koulutusjärjestelmämme enää riittävästi osaamista tulevaisuuden tarpeisiin ja alati muuttuvaan maailmaan?
Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen osuudessa OECD-maiden kärjestä alle keskiarvon vain 15 vuodessa. Haaste koskee myös perusopetusta, sillä oppimistulokset ovat heikentyneet, ja sama kehitys näkyy nuorten aikuisten perustaidossa.
Tällä hallituskaudella suuntaa on pyritty korjaamaan erityisesti perusopetuksessa. Rahoitusta on lisätty 200 miljoonalla eurolla vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Oppimisen tuki on uudistettu, ja lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen opetusta on vahvistettu. Lisäksi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän aikana on osoittautunut toimivaksi uudistukseksi, josta ovat kiittäneet niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmatkin. Keskittyminen opintoihin on parantunut, ja lapset leikkivät ja liikkuvat välitunneilla puhelimen tuijottamisen sijaan. Kehitys on oikeansuuntainen, mutta ei vielä riittävä. Oppimistulosten parantaminen on keskeinen tulevaisuusinvestointi, ja panostuksia on jatkettava myös tulevaisuudessa. Tähän meidän kaikkien tulee olla sitoutuneita.
Hallituskauden aikana toteutetaan myös perusopetuksen osaamistakuu, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokainen nuori saavuttaa riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Samalla pyritään tunnistamaan ajoissa oppimisen haasteet ja tarjoamaan tarvittavaa tukea. Tavoitteena ei ole lisätä luokalle jättämistä vaan varmistaa aidot valmiudet edetä ja pärjätä jatko-opinnoissa.
Korkeakoulutettujen määrän laskuun on vastattu lisäämällä aloituspaikkoja erityisesti tulevaisuuden aloille, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveysteknologiaan ja liiketoimintaan. Tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Lisäksi korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan avoimen väylän kautta, erityisesti työssäkäyville ja alanvaihtajille. Nuorille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa, otetaan käyttöön opintoseteli. Opintojen aloittamisen viivästyminen on ollut keskeinen syy koulutustason laskuun. Mahdollistamme myös opintojen suorittamisen avoimessa työttömyysturvalla.
Koulutustason nostaminen edellyttää rohkeita mutta vastuullisia uudistuksia. Avoimen väylän laajentaminen tarjoaa tähän yhden keskeisen mahdollisuuden. Suomen vahvuus on ollut korkea osaaminen – siitä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.
Karoliina Partanen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja
