Parlamentista Markku Eestilä: Terveyskeskustyön houkuttelevuuteen satsattava merkittävästi
Poliittinen pystypaini Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta jatkuu kuukaudesta toiseen, vaikka valtakunnalliset ratkaisut on tehty jo viime eduskuntakaudella.
Silloin hyväksytyn rahoituslain mukaan hyvinvointialueet saavat ensi vuonna valtion rahoitusta reilusti lisää, yhteensä 26,2 miljardia. Tähän summaan sisältyy kustannusten jälkikäteistarkistuksen muodossa annettava 1,46 miljardin lisärahoitus.
Indeksikorotus tuo hyvinvointialueiden kassaan ensi vuonna 738 miljoonaa lisää ja palvelutarpeen kasvu 273 miljoonaa euroa.
Valtio on lakisääteisen tehtävänsä hoitanut, mutta silti ongelmia riittää. Ne eivät syyttelemällä parane.
Koko uudistuksen keskeinen tarkoitus oli vahvistaa nimenomaan perusterveydenhuoltoa. Rakentavasti voi kysyä, onko näin käytännössä tapahtunut.
Luulen, että valtaosa kansalaisista ymmärtää, mikä merkitys on lääkärin kokemuksella ja ammattitaidolla. Jos kustannuksia halutaan hillitä, on terveyskeskustyön houkuttelevuuteen satsattava merkittävästi nykyistä enemmän.
Kysymys ei aina ole rahasta. Nuoret lääkärit ja hoitajat tarvitsevat hyvää ohjausta, huolellista perehdytystä ja jatkuvaa ammatillista tukea myös erikoislääkäreiltä.
Sanotaan, että bisnes on kannattavaa, kun yritys toimii eettisesti eli kohtelee työntekijöitään hyvin ja asiakkaitaan avoimesti ja rehellisesti. Sama toimii terveydenhuollossa. Jos terveydenhuollon toimipisteen työilmapiiri on hyvä ja ote kaikin puolin empaattinen, niin tekijöitä ja tulijoita yleensä riittää. Jos hakijoita virkoihin ei ole, kannattaa porukalla miettiä, missä vika.
Pohjois-Savon puolella Varkauden ja Iisalmen perusterveydenhuollon yöpäivystysten lakkauttaminen on noussut syksyn kuumaksi puheenaiheeksi. Kyseinen terveydenhuoltolain muutos on parhaillaan perustuslakivaliokunnan yksityiskohtaisessa tarkastelussa, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee siitä mietinnön eduskunnalle.
Hallituksen esityksessä lukee, että Pietarsaaressa ja Raaseporissa saa ylläpitää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä, jos ylläpito tukee kielellisten oikeuksien toteutumista. Miksei siis myös Varkaudessa ja Iisalmessa, sillä perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Markku Eestilä,
kansanedustaja