Kansanedustaja Markku Eestilä: 16 000 kilometriä itäsuomalaisia teitä kunnostettavana – ”Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ottavat pahasti takkiinsa, kun perusväylänpidon määrärahoja leikataan”
Väitteet siitä, että Sanna Marinin hallitus ei kykene leikkaamaan valtion menoja yhdeltäkään momentilta, ei aivan pidä paikkaansa. Vuoden 2023 talousarvioehdotuksessa se leikkaa liikennehankkeiden ja perusväylänpidon rahoitusta noin 200 miljoonalla eurolla.
Valtion kulurakenteen pienentäminen on sinänsä oikea tie, mutta kannattaako se tehdä liikenteen pääluokasta? Kustannuksia yleisesti kuvaava maarakennusindeksi on noussut noin 15 prosenttia vuodessa, ja yhteisvaikutuksena esimerkiksi päällystettävien teiden kilometrimäärä puolittuu.
Nykyisellä rahoitustasolla väylästömme korjausvelkapommin koko kasvaa siis kasvamistaan. Sillä on seurauksensa, sillä liikenneverkon ylläpidon tämän päivän laiminlyönnit kostautuvat huomisen moninkertaisesti kalliimmilla kertainvestoinneilla.
Miksi liikenneinfrasta huolehtiminen on nimenomaan Suomessa ensiarvoisen tärkeää? Meillä on raskas ja paljon kuljetusta vaativa teollisuus, jonka tuotantolaitokset ja raaka-ainelähteet ovat ympäri Suomea. Sen lisäksi talvikunnossapito nielee merkittävästi perusväylänpidon määrärahoja, sillä maailman raskaimmat ajoneuvoyhdistelmät eivät puolihangessa kulje.
Itse asiassa Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ottavat pahasti takkiinsa, kun perusväylänpidon määrärahoja leikataan. Se johtuu siitä, että näiden maakuntien alueella on ylivoimaisesti eniten tiestöä kunnostettavana – peräti yli 16 000 kilometriä. Se on yli 20 prosenttia ely-keskusten vastuulla olevista teistä koko Suomessa. Kaiken lisäksi lähes puolet ely-alueemme tiestöstä on sorateitä.
Ilman uhriutumista on aiheellista myös todeta, että Sanna Marinin hallituksen vuoden 2020 yli 1,3 miljardin suuruisesta liikenteen elvytyspaketista suurin osa ohjautui vanhan kaavan mukaan Etelä- ja Länsi-Suomeen, vaikka Itä-Suomen tiestön ongelmat olivat vallan hyvin tiedossa.
Vaikuttaa siltä, että kukaan ei oikein kunnolla tiedä, missä päin Suomea heikkokuntoisimmat tiet ovat. Päällysteiden huono kunto ja ränsistyneet sillat on helppo todeta, mutta syvemmät runkovauriot vaativat tarkempaa tutkimusta. Ja näitä vaurioita on käsitykseni mukaan Itä-Suomessa paljon.
Saimaan kanavan rahdin siirtymisen kumipyörille ja raiteille pitäisi näkyä koko Itä-Suomen infrainvestointien määrärahoissa. Ensi kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa tämä asia ei saa missään nimessä unohtua.
Markku Eestilä
Kansanedustaja
Eduskuntavaaliehdokas