Kansanedustaja Markku Eestilä: Metsästäjät jahdin kohteena
Eduskunta on säätänyt Euroopan unionin luontodirektiivin linjausten ja ohjeiden mukaan voimassa olevan metsästyslain, jonka nojalla Suomen riistakeskus voi myöntää esimerkiksi karhun ja ilveksen metsästykseen poikkeuslupia.
Kyse on yleensä näiden suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä, jonka avulla ennaltaehkäistään petojen aiheuttamia vahinkoja. Järjestely on ollut toimiva eikä missään nimessä ole uhannut esimerkiksi karhun suotuisan suojelun tason säilyttämistä.
Eduskunta on metsästyslakia säätäessään tarkoin ottanut huomioon luontodirektiivin vaatimukset, ja maan parhaat riista-asiantuntijat ovat arvioineet oikeasuhtaisen metsästyksen tason.
Tähän saakka järjestely on toiminut moitteettomasti metsästyslain mukaan. Tänä vuonna Luonnonsuojeluliitto Tapiola on tehnyt useista poikkeusluvista valituksen hallinto-oikeuksiin. Ne laittoivat luvat toimeenpanokieltoon.
Metsästys ei näiden lupien osalta siis nyt ala, jos milloinkaan. Etelästä käsin operoivat valittajat voittivat, metsästäjät ja matkailuyrittäjät hävisivät. Metsästyslain mukaan valittajan täytyy olla paikallinen yhteisö.
Hallinto-oikeudet kävelivät eduskunnan ja Suomen parhaiden riista-asiantuntijoiden yli. Pidän sitä suurena virheenä, josta vastaa korkein hallinto-oikeus (KHO). Se nimittäin totesi viime keväänä ilvestä koskevan poikkeusluvan perusteettomaksi, koska lupaa perusteltiin ilveskannan kansallisella hoitosuunnitelmalla.
Kyseessä oli tulkinta, joka olisi voitu tehdä toisellakin tavalla. Siihen direktiivi antaa myös mahdollisuuden, mutta KHO halusi tulla poliitikkojen tontille viisaampana. Totuus on se, että kannanhoidollista metsästystä, joka on kirjoitettu Suomen lakiin, ei voi käytännössä toteuttaa oikeuden vaatimalla tavalla.
Karhun kannanhoidollisessa metsästyksessä ei voida toteuttaa luontodirektiivin 16 artiklan sitä alakohtaa, jossa valikoiden sallitaan tiettyjen yksilöiden ottaminen ja hallussapito. Meillä ei ole Erkki tai Saara -nimisiä karhuja metsästettävinä. Komission ohjeet eivät vaadi kaikkien alakohtien tarkastelua, kunhan vaan perusteet ovat kunnossa.
Korkein hallinto-oikeus tulkitsee luontodirektiiviä eri lailla kuin Suomen eduskunta. Valitettavasti näyttää siltä, että KHO on politisoitunut. Sen ratkaisuissa on samanlaisia vinkeitä kuin Helsingin kaupungin lihansyönnin kieltämisessä.
Johtuuko ongelma siitä, että korkeimmat oikeudet täydentävät itse itseään? Samanmieliset ovat yleensä taipuvaisia tekemään vinoja päätöksiä.
Markku Eestilä
Kansanedustaja sekä eduskuntavaaliehdokas