Kansanedustaja Marko Kilpi: Poliisin resurssit ovat Suomen turvallisuuden avain

Krimin valtauksessa 2014 nähtiin, kuinka alueelle ilmestyi raskaasti aseistettuja, tunnuksettomia sotilasjoukkoja. Pääosin juuri he anastivat Krimin tuolloin Ukrainalta.

Yleisen turvallisuustilanteen muuttumisen myötä Suomeen kohdistuu uhkia, jotka ovat hyvin konkreettisia. Niitä vastaan me varustaudumme ja valmistaudumme.

Puolustusvoimat saa 2,5 miljardia, joka on erinomaisen hyvä ja välttämätön asia. Myös 11 miljardin hävittäjähankinnat puoltavat paikkaansa. Panostusten yhteissumma on melkoinen.

Tässä mielessä on täysin käsittämätöntä, ettei valtiojohdossa tunnuta ymmärtävän kokonaisturvallisuuden merkitystä.

Mikäli kaduillemme alkaisi ilmestyä raskaasti aseistettuja, tunnuksettomia sotilaita tai meihin kohdistuisi muuta vastaavaa sotilaallista uhkaa ja toimintaa, tilanteeseen vastaaminen kuuluisi poliisille. Niin kauan, kunnes sotatila julistetaan, Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja sen puolustamisesta vastaa poliisi. Tämä on hyvä ymmärtää viimeistään nyt.

Suomessa poliiseja on selvästi vähiten, vähemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Poliisi joutuu jatkuvasti kamppailemaan selviytymisestään kroonisesti alimitoitetun budjetin kanssa. Valtio­johdossa tiedetään, että poliisin rahoituksessa on 50 miljoonan vaje.

Kun hallituksen kehysriihessä puolustusvoimat saa 2 500 miljoonaa, poliisi saa 9 miljoonaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että minkäänlaista kehittämistä ei tehdä, ja varsinkin sitä, että poliisien määrä vähenee. Hallitus on omassa ohjelmassaan luvannut poliisien määrän kasvua.

Sopeuttamistoimien suunnittelu alkaa nyt, ja vuodenvaihteen jälkeen poliisien määrä vähenee 300 poliisilla.

Tällaisessa turvallisuustilanteessa on täysin käsittämätöntä, että poliisien määrää vähennetään. On ymmärrettävä myös se, että sotatila Euroopassa on omiaan vahvistamaan ja kasvattamaan entisiäkin turvallisuusuhkia ja tuomaan lisää uusia.

Millaista kokonaisturvallisuutta tämä on? Poliisi ei voi olla turvallisuusketjun heikoin lenkki.

Mistä voi johtua poliisin merkityksen krooninen aliarvostus? Hallitus syytti vastikään poliisia huonosta taloudenpidosta. Asiasta tehtiin riippumaton, ulkopuolinen selvitys.

Selvityksen mukaan poliisi ei ole toiminut huonosti taloutensa kanssa. Rahoitus on alimitoitettua. Olisi kuvitellut, että selvitys olisi viimeistään avannut silmiä. Se ei kiinnostanut ketään.

Entä jos lopputulos olisi ollut toisenlainen?

 

Marko Kilpi
Kansanedustaja

Kategoriat: Uutiset