Markku Eestilä: Miksi tuulivoimaa ei voi Itä-Suomessa rakentaa lähelle jo rakennettua ympäristöä mukaan lukien tiet ja rautatiet?

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 7.4.2026.

Se, että tuulivoimaa rakennetaan Suomessa tätä nykyä vain Pohjanmaalle, ei ole kenenkään etu. Yhteen tuulirintamaan sijoitettu tuulivoimatuotanto kannibalisoi oman kannattavuutensa tuulen voimakkuuden ääripäissä.

Lännessä lukuisten tuulipuistojen sijoittaminen ihmisen rakentaman infran ja peltoaukeiden läheisyyteen on ollut kaavoituksellisesti helppoa. Metsäisessä Itä-Suomessa tilanne on moniongelmainen.

Suomessa tuulee yleensä lännestä ja lounaasta. Sähkön voimakkaiden hintavaihtelujen estämiseksi ja säätövoimatarpeen vähentämiseksi olisi koko Suomen kannalta tärkeää, että tuulirintaman hyötykäyttöaikaa saataisiin jatkettua hajauttamalla tuulivoimatuotantoa nimenomaan Itä-Suomeen.

Näin ollen Huutokoski–Kontiolahti-välille suunniteltu 400 kilovoltin voimajohto on ollut yksi yhteisen edunvalvonnan tärkeimmistä kohteista. Se mahdollistaa kulutuksen ja tuotannon lisäämisen Joensuun alueella kantaverkkoon. Nyt näyttää siltä, että Fingrid pääsee toteuttamaan hankkeen muutaman vuoden kuluttua.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön asettama työryhmä esitti jo kaksi vuotta sitten, että tuulivoimaa Itä-Suomeen voidaan edistää päivittämällä kompensaatiolakia. Se tarkoittaa sitä, että tuulivoiman tuottajat maksaisivat valvontakyvyn ylläpidosta. Lännessä vastaavaa maksua ei ole.

Kun ajattelee Suomen sähköjärjestelmän toimivuutta, sähköntuotannon lisäämisen välttämättömyyttä, sähkön hinnan voimakasta heiluntaa, tuulivoimayhtiöiden konkursseja sekä sähköntuotannon ja kulutuksen maantieteellistä epätasapainoa, niin miksi valtio ei itse maksa puolustukseen liittyviä investointejaan? On sitä turhempaankin infraan joka hallituskausi rahaa laitettu.

Luontoarvot ovat Itä-Suomessa aivan erilaiset kuin rannikolla. En itsekään pidä siitä, että metsäisille alueille perustetaan tuulivoimapuistoja, jotka metsäkadon lisäksi karkottavat nisäkkäitä ja lintuja ja sotkevat niiden lisääntymisalueita. Esimerkiksi metso saattaa karata jopa viiden kilometrin päähän. Tilanne ei ainakaan parane syyllistämällä niitä ihmisiä, jotka vastustavat ennen mainituista syistä tuulivoimaa.

Kun insinöörit sanoivat Steve Jobsille, että kännykkää ei voi rakentaa pienemmäksi, Jobs heitti sen akvaarioon. Kun kännykästä nousi ilmakuplia, Jobs sanoi, että voi rakentaa.

Miksi tuulivoimaa ei voi Itä-Suomessa rakentaa lähelle jo rakennettua ympäristöä mukaan lukien tiet ja rautatiet? Eikö 300 metriä ole ylimitoitettu turvaetäisyys tiestä, joka on jo rikkonut luonnonrauhan? Pitäisikö riskitasot arvioida uudelleen, sillä esimerkiksi jään muodostumisen estäminen on vain tekninen kysymys.

Markku Eestilä
Kansanedustaja