Kansanedustaja Marko Kilpi: Jokaisen pitäisi ymmärtää, kuinka tärkeää on pysyä yhtenäisenä

Kävin kesällä Kroatiassa – upeassa, kauniissa, rauhallisessa maassa, jossa olosuhteet ovat paikoittain paratiisimaiset. Oli hyvin vaikea kuvitella, että maassa sodittiin 1990-luvun alussa, vain muutama hetki sitten.

Maastopaloissa räjähdelleet maamiinat olivat pysäyttävä muistutus sodan arvista, jotka piileksivät edelleenkin syvällä näkymättömissä.

Mutta samaa voidaan sanoa omasta maastammekin. Suomessa on niin rauhallista ja kaunista, että on hyvin vaikea kuvitella, että täällä on sodittu koskaan. Me emme ole jääneet osattomiksi maata sisäisesti repivistä riidoista emmekä maan ulkopuolelta tulleista oikeudettomista hyökkäyksistä. Kummassakin tapauksessa menneet sukupolvet ovat joutuneet maksamaan rajuja ja verisiä lunnaita vapaudesta.

Sotaa käydään Euroopassa edelleenkin, mikä on kaikin puolin käsittämätöntä ja tuomittavaa. Ihmiskunnan luulisi kehittyneen edes sen verran, että sodat alkaisivat olla varsinkin edistyksellisimmissä yhteiskunnissa sodittu.

Polarisaatio lisääntyy, ääriliikkeet voimistuvat, viha kasvaa.

Niin ei vaan ole. Ihmisellä on sotaisa luonne. Siksi sotia syttyy nyt ja edelleenkin, ja siksi on ponnisteltava erityisen voimakkaasti, jotta voimme säilyttää rauhan. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan – si vis pacem fac bellum.

Koko läntisenmaailman on seisottava yhdessä vahvassa rintamassa Ukrainan kanssa. Nyt kuitenkin kuuluu huolestuttavia viestejä Puolan suhtautumisesta asiaan. USA:ssa käydään kovaa vääntöä Ukrainan tukemisesta. Rakoilevatko linjat?

Kun elämme ristiriitojen ja konfliktien maailmassa, on erityisen tärkeää, että maa ja kansakunta pysyisivät mahdollisimman yhtenäisenä. Silti Suomea, kuten monta muutakin maata, repivät sisäisesti rikki monenlaiset ilmiöt ja voimat. Polarisaatio lisääntyy, ääriliikkeet voimistuvat, viha kasvaa.

Nämä ovat juuri parasta mahdollista polttoainetta maan ulkopuolisen, vihamielisen toimijan aseisiin. Mitä heikompia ja hajanaisempia me olemme, sitä helpompia maalitauluja olemme.

Jokaisen pitäisi ymmärtää, kuinka tärkeää on pysyä yhtenäisenä. Se on kohtalomme kulmakiviä. Jokaisen pitäisi kantaa siinä oma vastuunsa; jokaisen kansalaisen, median, päättäjän, aivan kaikkien. Historia on opettanut lukemattomia kertoja, mitä tapahtuu, kun maata revitään sisältä rikki.

Meillä ei ole kuin yksi elämä. Yksi maa. Yksi maailma. Meidän ei pitäisi hajottaa vaan rakentaa. Ei repiä vaan korjata. Ei erottaa vaan yhdistää. Ei vihata vaan rakastaa.

Siinä on ratkaisuja kaikkeen.

Marko Kilpi,
kansanedustaja