Kansanedustaja Marko Kilpi: Taideharrastuksista apua nuorten väkivallan ehkäisyyn?

Historiallisesti tarkasteltuna suomalaista yhteiskuntaa väkevimmin viime vuosikymmeninä ravistelleet rikostapahtumat ovat olleet nuorten tekemiä. Useat joukkosurmat ovat muuttaneet Suomea ja käsitystä Suomesta perusteellisesti. Pandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät nuorten elämässä vielä pitkään. Myös intensiivinen ja rajoittamaton sosiaalisen median käyttö on tutkitusti yhteydessä nuorten pahoinvointiin.

Nuorten käyttäytyminen heijastelee laajemmin yhteiskuntamme ongelmia. Erityisen vakavasti on suhtauduttava siihen, että nuorten paha olo ilmenee hyvin rajulla ja väkivaltaisella tavalla. Moni nuori on varustautunut tänä päivänä teräaseella ja liian moni on sitä myös käyttänyt. Rikollisen elämäntavan ja jengiytymisen ihailu leviää huolestuttavalla tavalla. Nuorten tekemät henki- ja ryöstörikokset ovat lisääntyneet. Samaan aikaan koululaisten PISA-tulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat kasvaneet käytännössä yhtä jyrkällä kulmakertoimella.

Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu irtautuminen omasta perheestä, oman identiteetin luominen ja liittyminen maailmaan. Millaista tukea ja kannattelua nuori tässä tärkeässä elämänvaiheessa saa perheeltä, kavereilta, koululta ja laajemmin yhteiskunnaltamme?

Nuoret tarvitsevat turvallisia kokemuksia itsenäistymisestä ja erilaisten tunteiden kanssa selviytymisestä. Toiset haavoittuvat enemmän kuin toiset, tulee ahdistusta ja turvattomuutta. Siksi lasten ja nuorten ajatteluun ja arvomaailmaan on päästävä vaikuttamaan vaikuttavalla, kokemuksellisella tavalla. Taiteen eri muodot voivat olla tässä avainasemassa. Taideharrastusten kautta nuoret voidaan saada kohtaamaan itsensä ja toisensa turvallisella ja kannustavalla tavalla.

Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuuriharrastuksiin osallistuvilla lapsilla ja nuorilla on vähemmän epäsosiaalista ja rikollista käyttäytymistä. Esimerkiksi teatterin menetelmiä hyödyntäen nuoret voivat oppia empaattisuutta ja toisten asemaan asettumista sekä oppia ymmärtämään paremmin toisten ja omia tuntemuksia. He voivat pohtia ympärillään olevia ilmiöitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Taiteen kautta itseään voi ilmaista myös kuvan, tanssin tai musiikin avulla ja päästä kiinni vaikeasti sanoitettaviin tunteisiin. Juuri nämä asiat ovat niitä, jotka tuntuvat nuorten elämästä nyt puuttuvan – ei ymmärretä, millaisia seurauksia omilla teoilla voi olla, miltä toisesta tuntuu, miksi minusta tuntuu tältä ja miten ylipäätään pitäisi suhtautua kanssaihmisiin.

Ammattitaitoisesti toteutettu, nuorten toiveet huomioiva yhteisöllinen taidetoiminta voi osaltaan tukea nuorten hyvinvointia. Se voi ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä. Jokainen nuori on arvokas. Nuorissa on kyse meidän kaikkien tulevaisuudesta. Millaisia kansalaisia, minkälaisia tulevaisuuden tekijöitä me haluamme tämän päivän nuorista kasvattaa?

Marko Kilpi,
kansanedustaja