Kari Riihola: Hyvä taloudenpito ei ole sekuntipeliä

Poliitikot puhuvat usein isoista rahasummista. Miljoonat ja miljardit kuulostavat melkein samanlaiselta, ja kirjoitettunakin niissä on samoja kirjaimia, mutta rahasummina niillä on suuren suuri ero. Sen voi hyvin havainnollistaa ajan avulla.

Miljoona sekuntia on noin 11,5 päivää. Miljardi sekuntia on noin 31 vuotta. Niin iso ero niillä on.

Valtion budjetissa miljoonien kanssa pitää olla tarkkana, mutta miljardien siirtelemisessä sitä vasta pitääkin olla tarkkana. Jopa siinäkin, kuinka paljon valtion velasta maksetaan korkoa.

Tänä vuonna valtion korkomenot nousevat 2,4 miljardiin euroon. Se on paljon rahaa. 2,4 miljardilla toteutetaan tänä vuonna Suomessa poliisin ja rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja maahanmuuttoviraston sekä sisäministeriön sisäinen hallinto. Jos emme maksaisi 2,4 miljardia korkomenoja, vaan kenties vähemmän, tuon kaiken me saisimme muuhun käyttöön.

Kuten presidenttimme on sanonut, ”Olemme tottuneet elintasoon, jota ei ole ansaittu ”. Siksi meidän on saatava oma talous kuntoon. Emme voi elää niin, että kasvatamme velkamäärää. Silloin rahamme menee pitkälti hukkaan.

Suomessa vaaditaan nyt kolmenlaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin tarvitsemme lisää verotuloja. Niin se on meillä jokaisella kotonakin. Mitä enemmän on menoja, sitä enemmän pitäisi olla myös tuloja. Tuloja syntyy parhaiten, kun useampi käy töissä, eikä nykyisten työssäkäyvien verotaakkaa lisäämällä.

Toiseksi meidän pitää saada julkisen sektorin palveluntuotannossa prosessit kuntoon. Ajattelua tulee muuttaa siten että palvelut rakennetaan tarpeesta, ei rakenteista lähtöisin niin kuin nyt näyttää olevan tapana.

Kolmas ehdoton edellytys terveemmän valtiontalouden aikaan saamiseksi on se, että välttämätön etuuksien tukiverkko muuttuu ihmistä enemmän auttavaksi ja samalla aktivoivammaksi. Tavoitteena omien voimavarojen löytäminen, jotta voisi taas antaa kortensa kekoon omaksi ja yhteiseksi hyväksi.

Vanha sanonta että ”Nuorissa on tulevaisuus” pitää paikkansa. Otettaisiinko malli Islannista. Islannissa tehtiin maan nuorisolle onnistunut ryhtiliike. Tämä oli yhteiskunta tasoinen päätös, johon kaikki osallistuivat. Siellä muun muassa nuorisolle asetettiin kotiintuloajat, jonka jälkeen päihteiden käyttö väheni ja nuorten opiskelumotivaatio nousi. 30 vuotta sitten islantilaisnuoriso käytti eniten päihteitä Euroopassa, nyt vähiten. Kannattaa tutustua.

Suomen työvoimapulan ratkaiseminen ja verotulojen kertyminen vaatii sen, että panostamme lapsiin ja nuoriin sekä nykyisiin työikäisiin. Unohtamatta työperäistä maahanmuuttoa. Meidän kaikkien osallisuutta tarvitaan yhteiskunnan rakentamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Yhdessä olemme enemmän.

Kari Riihola,
kansanedustajaehdokas