Kansanedustajat Markku Eestilä ja Seppo Eskelinen (sd.): Itäratakokonaisuus etenee sovitulla tavalla

Itäratahanke on viime aikoina ollut paljon julkisuudessa esillä, varsinkin valtiovarainministeriön hieman yksipuolisen selvityksen jälkeen. Itäradalla tarkoitetaan Helsingistä Joensuuhun ja Kuopioon kulkevaa rataa, eikä suinkaan Helsingistä Kouvolaan päättyvää rataa.

Eduskunta on tämän yksiselitteisesti linjannut hyväksymässään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuonna 2021. Suunnitelman sanatarkka kirjaus kuuluu seuraavasti: ”Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kouvola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakokonaisuutta.”

Tämän takia on väärin edes asettaa esimerkiksi vaalikoneessa kysymys, onko tärkeämpää kehittää Savon ja Karjalan ratoja kuin Itärataa. Kyse on yhdestä ja samasta asiasta, mutta aikaikkuna toteutuksille on eri vuosikymmenillä. Vastakkainasettelu on siis turhaa ja repivää.

Itärata Oy, johon valtio ja kunnat ovat jo rahoituksellaan juridisesti sitoutuneet, on puolestaan hankeyhtiö, jonka tehtävänä on suunnitella Lentorata-Porvoo-Kouvola nopean junaliikenteen mahdollistama raideinfrastruktuuri. Rakentaminen ei kuulu sen toimialaan.

Rakennettava lentorata on puolestaan Itäradan toteutumisen edellytys. Lentorata on suunnitteilla oleva kaksiraiteinen kaukoliikennerata, joka yhdistää Helsinki-Vantaan lentoaseman valtakunnalliseen kaukojunaverkostoon. Pääsy maakunnista suoraan päälentoasemalle on tulevaisuuden merkittävä uudistus, varsinkin kun matka-aikoja saadaan puristettua Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin lähelle kolmea tuntia.

Valtiovarainministeriön selvityksessä Itäradan aluetaloudellisia vaikutuksia ei huomioitu riittävän kattavasti eikä tunnistettu pidemmän aikavälin talousvaikutuksia. Esimerkiksi aiemmissa Itärataan liittyvissä selvityksissä positiiviset vaikutukset niin elinkeinoelämälle kuin työllisyydelle on todettu varsin merkittäviksi.

Porvoon ja Kouvolan kautta rakennettavan Itäratalinjauksen vaikutusalueella on lähes kaksi miljoonaa ihmistä, 16 kaupunkia, 850 000 työpaikkaa ja reitti kulkee kokomaisuudessaan seitsemän eri maakunnan alueella.

Itäratakokonaisuus on hyvä osoitus siitä, että koko maata halutaan tasapuolisesti kehittää, ja ennen kaikkea luoda tulevaisuudenuskoa niin teollisuudelle, yrityksille kuin alueen ihmisille. Isoja, merkittäviä kehittämishankkeita ei pidä arvioida vanhan hyötykustannussuhteen perusteella, vaan laajempien talousvaikutusten perusteella.

Markku Eestilä
kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston pj.

Seppo Eskelinen
kansanedustaja, Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston pj.