Aluevaltuutettu Olli-Pekka Ryynänen: Tärkeitä asioita pitäisi tehdä, mutta rahoja on vaikea löytää

Hyvinvointialueen valtuustossa äänestettiin esityksestä maksuttomasta perusterveydenhuollosta. En kannattanut, eikä enemmistökään. Vaikea on kannattaa, jos ei ole esitystä, ei tietoa hinnasta, eikä siitä, mistä raha otettaisiin. Valtio ratkaisee rahaongelman VV-linjalla eli velalla tai verolla, mutta kumpikaan ei ole hyvinvointialueelle mahdollista. Mutta ajatus on jalo ja jatkoselvittelyn arvoinen.

Terveyskeskuskäynnin maksuttomuutta perustellaan yleensä vähävaraisten asiakkaiden mahdollisuuksien parantamisella. Tämä on varmasti totta, vaikka nykyisessäkin järjestelmässä on keinoja helpottaa vähävaraisempien tilannetta. Maksuttomuus vahvistaisi perusterveydenhuoltoa. Terveydenhuollon suurin yksittäinen ongelma on pitkäaikaissairauksien heikko hallinta. Ongelma koskee koko hoitoketjua, jonka heikoin lenkki on perusterveydenhuolto. Pitkäaikaissairaudet voisivat olla paremmin hanskassa, jos palvelu olisi maksutonta ja saatavuus paranisi länsimaiselle tasolle.

Muitakin perusteluja maksuttomuudelle löytyy, sellaisiakin, joita esityksen tekijät eivät olleet huomioineet. Terveyskeskukset toimivat pitkälti tiimimallilla, jossa lääkärin lisäksi on muuta henkilökuntaa hoitamassa potilaita. On etälääkäriä ja lähihoitajaa. Tiimimallissa tuntuu keinotekoiselta pitää lääkärin vastaanotto maksullisena, kun etäpalvelut ja hoitajien palvelut ovat maksuttomia.

Suomen terveydenhuolto on kilpailijamaihin verrattuna epätasa-arvoinen. Epätasa-arvon lähde on perusterveydenhuollon jakautumisessa maksulliseen terveyskeskukseen ja maksuttomaan työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto ei ole ilmaista potilaalle eikä varsinkaan työnantajalle, mutta asiakkaan kokemus on maksuttomuus, kun käynnistä ei laskuteta. Epätasa-arvoa lisää työterveyshuollon asiakkaiden jako vain lakisääteisiä palveluita saaviin ja niihin, joille työnantajasta riippuen on katettuna runsaampi noutopöytä. Siisti sisätyö on yleensä paras tae pääsystä runsaimpiin palveluihin. Kansalaiset ovat yleensä tyytyväisempiä työterveyshuoltoon kuin terveyskeskukseen. Ero johtuu työterveyshuollon paremmasta saatavuudesta. Lääkäriliitto muuten tavoittelee maksutonta perusterveydenhuoltoa.

Asia on siis hyvä. Mutta ongelma on samalla prototyyppi monesta muusta hyvinvointialueen kohtaamasta ongelmasta. Tärkeitä asioita pitäisi tehdä, mutta rahoja on vaikea löytää. Periaatteessa jokainen uudistus joudutaan rahoittamaan poistamalla jotakin muuta. Hommasta tulee kivulias, kun poistettavaa ei löydy.

Rahoittaa pitäisi nykyisten terveyskeskuskustannusten lisäksi myös maksuttomuuden tuottama kysynnän kasvu. Rajoittavana takalautana on raha ja nykyisin erityisesti henkilökunnan saatavuus. Perusterveydenhuollon suurin ongelma on palveluiden saatavuus ja asiakasmaksut ovat vasta kakkosena. Keinoja kyllä on, mutta ne vaikuttavat kovin hitaasti verrattuna uudistusten rahantarpeeseen. Mutta asiaan palataan ja ehkä saadaan valtakunnallisia linjauksia.

Minulta kysyttiin, olenko ihan normaali. Vastasin että olen niin normaali, että jos olisin vielä normaalimpi, olisinkin jo epänormaali.

Olli-Pekka Ryynänen
Pohjois-Savon aluevaltuutettu
Kuopion kaupunginvaltuutettu
Yleislääketieteen emeritusprofessori