Maakuntavaltuutettu Kirsi Moisander: Miten liikenneyhteydet saadaan toimimaan, jos polttoaineen hinta jatkaa nousuaan ja miten rakentamista ja korjaamista tehdään?
Tällä hetkellä strategiatyötä tehdään joka puolella, valtiolla, kunnissa, maakuntaliitoissa, hyvinvointialueilla, yrityksissä ja yhdistyksissä. Muuttunut geopoliittinen tilanne sekä nopeasti etenevä ilmastonmuutos haastavat maatamme ja koko Eurooppaa etsimään ja löytämään ratkaisuja, joilla vastataan oleviin ja tuleviin haasteisiin.
Sota Euroopassa tuli yllätyksenä ja sen seuraukset ovat olleet jo nyt sellaisia, että niihin ei ole osattu varautua. Strategiamme puolestaan ovat olleet pääosin kasvun ja kehityksen strategioita, eivät sopeutumisen ja selviytymisen.
Millaiseen tulevaisuuteen olemme siirtymässä? Kenelläkään ei ole kristallipalloa, mutta suuntaviivoja piirrämme joka päivä. Korona vähensi liikkumista ja liikennettä, mutta juuri, kun lähityöhön alettiin palata, sodan vaikutukset ovat alkaneet viemään ihmisiä takaisin kodin piiriin, kun polttoaineen hinta nousee ja monesta teknisestä osasta alkaa olla pula.
Energiasta näyttää muutenkin tulevan syksyllä monessa maassa ja paikassa oikeasti pula. Siihen myös Suomessa varaudutaan ohjeistamalla energiansäästöön ja oman toiminnan arviointiin.
Ja mitä tapahtuu YK:lle, pystyykö se vastaamaan tähän haasteeseen, jossa jäsenmaa toimii täysin yhteisten sopimusten vastaisesti, eikä YK:lla ole välineitä saada maata ruotuun?
Sota Euroopassa tuo haasteita paitsi ilmastolle myös erityisesti huoltovarmuudelle. Elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kotimaisella tuotannolla ja siksi myös siihen valtio on joutunut panostamaan lisää raha, niin että vaikeuksissa oleva maatalous pystyisi vastaamaan tarpeeseen.
Kaupan rooli jakelijana on keskeinen, niin että tuottajien työstä saadaan sellainen korvaus jolla maataloutta on järkevä harjoittaa.
Ja puolustusmenojen välttämätön kasvattaminen haastaa valtion taloutta. Ihan helppoa ei tuonne Natoonkaan näytä olevan päästä.
Mitä kaikki tämä tarkoittaa meidän kotiseudullamme? Se tarkoittaa vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelun välttämättömyyttä. Tarkastelua siitä, mitä jos kaikki menee pieleen ja sota laajenee, miten toimitaan, jos nykyinen tilanne jatkuu tai siihen miten etenemme jos geopoliittinen tilanne rauhoittuu mutta jälleenrakennus tuo uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.
Maailma ei ole Ukrainan sodan jälkeen entisenlainen.
Joudumme miettimään, miten liikenneyhteydet saadaan toimimaan, jos polttoaineen hinta jatkaa nousuaan, millainen julkinen liikenne meillä on? Miten rakentamista ja korjaamista tehdään, jos rakennusmateriaalien saatavuus on edelleen vaikeaa ja hinta jatkaa nousuaan. Onko meillä lähellä yrityksiä, jotka tuottavat meille omaan tarpeeseen tuotteita?
Entäpä, jos elektroniikan, lääkeaineiden tai komponenttien saatavuuden haasteita ei saadakaan ratkottua? Pystymmekö tuottamaan omaan tarpeeseen tuotteita ja tuotantoa?
Ja samaan aikaan joudumme rakentamaan tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa lisääntyvän tuulen, sateen ja vaihtelevien kelien vallitessa niin, että paikat rapautuvat ja teiden pinnat heikkenevät ja kunnossapidon kustannukset kasvavat koko ajan.
Entäpä, jos meille tulee suuria määriä uusia asukkaita, miten infrastruktuurimme toimii? Onko meillä valmius ottaa suuria väkimääriä vastaan?
Aikamoisten haasteidenedessä olemme koko ihmiskunta. Strategiatyö on juuri tällaisten tilanteiden välttämätön väline, keino miettiä miten me näitä haasteita ratkomme omalta osaltamme.
Alueemme on upea ja täynnä mahdollisuuksia. Tarvitsemme vain enemmän rohkeutta tehdä suuria asioita pienin varoin ja pienin askelin.
Kysytään niitä kysymyksiä, mihin menet maailmamme, mihin menet kotiseutumme. Mitä minä voin tehdä sinun eteesi, että jokaisella meillä olisi turvallisempi tulevaisuus, ja ryhdytään etsimään ratkaisuja joilla tulevaisuuden haasteisiin vastataan.
Kirsi Moisander
Kokoomuksen Pohjois-Savon maakuntavaltuustoryhmän pj.