Aluevaltuutettu Arttu Pöyhönen: Iso lasku kertyy erikoissairaanhoidon runsaasta käytöstä mutta myös tehottomuudesta
Marita Tiihonen kirjoitti Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuuston toiseen kokoukseen liittyneestä talouskeskustelusta (SS 11.4.). Jutussa kerrottiin, että säästökohteina kuvautuvat ensimmäisinä sairaansijat ja henkilöstö, joita hyvinvointialueelta löytyykin selvästi keskimääräistä enemmän.
Allekirjoittanut teki Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) hallituksessa 14.2. aloitteen erikoissairaanhoidon tehokkuuden ja palveluiden käytön selvityksestä. Aloitteen tarkoituksena oli arvioida juuri edellä mainittuja asioita ja sitä, miksi KYS on tehottomin yliopistosairaala. Toki tärkein syy on pienin väestömäärä ja samat lakisääteiset palvelut, mutta se ei ole koko totuus.
Tiihonen toi esille myös PSSHP:n talousjohtaja Kari Janhosen säästötavoitteen: ensilinjassa 10 miljoonaa euroa vuositasolla ja jatkossa jopa 30–50 miljoonaa euroa.
Pohjois-Savossa on jutun vertailuaineistosta eniten sairaansijoja, 62,4 per 10 000 asukasta. Merkillepantavaa on sairaansijojen painottuminen erikoissairaanhoitoon: 43,5/10 000 erikoissairaanhoidossa ja 18,9/10 000 perusterveydenhuollossa. Olemmeko todella näin sairasta aluetta?
Nostan keskusteluun THL:n tilastointia vuodelta 2019. Tuossa Kuopion, jonka pitäisi hyvinvointialueen keskuskaupunkina tutkimuksiin pohjautuen olla varsin terve verrattuna maaseutuun, käyttääkin tarvevakioituna somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja 117 prosenttia maan keskiarvoon verrattuna.
Samassa vertailussa THL:n sairastuvuusindeksillä monesti Suomen sairaimmaksi kunnaksi nimetty Rautavaara käyttää palveluja 96 prosenttia maan keskiarvosta, joten siellä lienee tyydyttämätöntä palvelutarvetta.
Ei ole tarkoitus syyllistää tai osoittaa sormella vaan löytää tehostettavaa tulevaisuudessa. Kuten elämässä yleensä, monet asiat eivät ole yksittäisen ihmisen käsissä vaan ovat historian, sattuman ja totuttujen tapojen tuotetta. Onko Kuopion suurentuneen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön ja alueemme erikoissairaanhoitoon keskittyneiden petipaikkojen välillä yhteys? Pitäähän nämäkin potilaat edelleen hoitaa, mutta perustasolla tapahtuva hoito on veronmaksajille huokeampaa.
Tilanteeseen kytkeytyy myös KYSin asema yliopistollisena sairaalana. Onko KYSillä varaa menettää potilasvirtaa ollessaan pienin yliopistosairaala? Ainakaan Itä-Suomella ei ole varaa menettää yliopistollista sairaalaa.
Arttu Pöyhönen
Aluevaltuutettu Pohjois-Savossa
Kaupunginvaltuutettu Iisalmsessa
PSSHP:n hallituksen jäsen
Lääkäri