Puskista huutelijoita riittää, vaatii rohkeutta ilmaista mielipiteensä

Kuntavaalit, meidän kaikkein tärkeimmät vaalimme, käydään ensi keväänä. Tärkeimmät siksi, että kunnissa tehdään jokaisen kuntalaisen arkeen ylivoimaisesti eniten vaikuttavat päätökset. Kaikenlaiset arkiset asiat, mitä jokainen näkee työ- tai koulumatkallaan, ovat kunnanvaltuustoissa päätettyjä asioita. Jos arki on sujuvaa, elämä rullaa hyvin.

Kuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt pyrkivät omassa roolissaan turvaamaan kuntansa kilpailukyvyn, elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin. ”Yhteiskunta elää niiden varassa, jotka tekevät enemmän kuin velvollisuutensa”, on joku viisas sanonut. Luottamushenkilö on kuntalaisten edustaja, onhan hän hankkinut suhteellisen monen ihmisen luottamuksen päästäkseen asemaansa. Hän on saanut luottamuksen ottaa vastuuta kunnan asioista, ratkaisuista ja tulevaisuudesta usean vuoden ajaksi.

Löytyykö tuleviin kuntavaaleihin vapaaehtoisia kansalaisia ottamaan vastuuta asuinyhteisönsä elämästä ja kehittämisestä? Riittävätkö kiinnostavatkaan yhteiskunnallisen vastuunhoidon tehtävät motivoimaan fiksuja ihmisiä mukaan toimintaan, josta näkyvimmät palkinnot usein ovat moitteet paikallislehden yleisönosastossa tai liikuttuneen kuntalaisen purkaus somessa? Puskista huutelijoita riittää. Vaatii rohkeutta ilmaista mielipiteensä omalla nimellä ja selkärankaa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät välttämättä ole äänestäjien mieleen. Todellakin toivon, että kaikesta huolimatta kuntavaaleihin saadaan riittävän monipuolinen ehdokaslista jokaiselle puolueelle.

Kenellä tahansa kunnan asukkaalla on niin oikeus kuin velvollisuuskin ottaa osaa kunnan hallintoon. Halu ottaa vastuuta oman paikkakunnan kehittämisestä, asukkaiden hyvinvoinnista ja yhteisistä asioista voi jo sellaisenaan olla riittävä houkutin luottamushenkilöksi ryhtymiseen. Ehdokkaaksi alkaminen onkin upea mahdollisuus nähdä yhteiskunnan toimintaa sisältä, ja luottamushenkilönä voi antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi.

Luottamushenkilöinä toimineiden turhautumisen syy on usein ylisuurissa odotuksissa omiin mahdollisuuksiin. Tällöin on unohdettu se perusseikka, että yksin ei kukaan kuntaorganisaatiossa saa mitään aikaan. On oltava yhteistyökykyä ja luottamukselliset suhteet luottamushenkilökollegoihin samoin kuin viranhaltijoihin. Myös kotiläksyt pitää olla tehty.

Tarpeita, vaatimuksia ja hankkeita on runsaasti, ja resurssit ovat niukat. Siksi asiat on pantava tärkeysjärjestykseen: ensin elintärkeät ja sitten vasta muut asiat. Mielestäni nyt elintärkeitä asioita kuntalaisen ja kunnan kannalta ovat talouden vakauttaminen, yritysten tukeminen sekä turvallisuuden tunteen palauttaminen. Tulevalla valtuustokaudella on panostettava sellaisiin hankkeisiin, joilla on elvyttävä ja työllisyyttä tukeva vaikutus.

Kunnan tulee olla paikallisen kehityksen moottori, joka saa hevosvoimansa kuntalaisilta, joiden elämän olosuhteista on kysymys sekä heitä edustavilta luottamushenkilöiltä.

Olkaamme kaikki oman kotiseutumme uudisrakentajia ja tehkäämme Ylä-Savosta Suomen parhain paikka yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa.

Kuntiin tarvitaan uusia ideoita ja vastuullisia päätöksentekijöitä. Kuntataloudessa meidän pitää harkita kaikki menot tarkasti, koska emme voi elää lastemme piikkiin. Koronan tuomasta kriisistä pitää päästä ulos mahdollisimman nopeasti mutta turvallisesti.