Kenelläkään ei ole varmaa tietoa tulevaisuudesta. Moni haluaisikin pyöritellä kädessään kristallipalloa, josta voisi katsoa millaiseksi tulevaisuus muuttuu tekemiemme päätösten jälkeen. Huomisen ennustaminen on mahdotonta, mutta asioiden ennakointi ja niihin valmistautuminen on mahdollista. Mahdollisuuksia päätösten ja valintoja tekemiseen meille tarjotaan juuri nyt oikein urakalla.
Oman ratkaisumme ja linjavetomme olemme tehneet jo Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen suhteen. Olemme olleet maakunnassa kuuliaisia, mutta samalla ennakkoluulottomia ja miettineet, miten me vastaamme pitkään valmisteilla olleeseen ja monia vaiheita nähneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Perustimme Pohjois-Karjalaan sote-hankeen keväällä 2014 ennakoimaan valtakunnan sote-uudistusta ja varmistamaan, että maakunnan tarpeet tulevat uudistuksessa huomioiduksi. Hankkeessa suunniteltiin, miten alueemme asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, miten turvaamme lähipalvelut ja miten alueen erikoisosaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön.
Maakunnan kunnat päättivätkin kohtuullisen yksimielisesti selvityshankkeen jälkeen lokakuussa 2015 perustaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävän kuntayhtymän. Uuden kuntayhtymän, Siun soten, hoidossa on sosiaali- ja terveyspalvelut perusterveydenhuollosta alkaen erikoissairaanhoitoon saakka sisältäen tietoverkot ja ensihoidon. Siun soten kuntayhtymän ensimmäiset kuukaudet ovat takana, eikä vielä voida puhua Siun soten vakiintuneista käytänteistä, mutta tavoitteena on, että kaikki hyvät ja toimivat käytänteet otetaan käyttöön samalla kun toimintoja yhdistetään ja yhtenäistetään. Alku näyttää lupaavalta Siun sotella; palvelut ja tietoverkot ovat toimineet. Uuden kuntayhtymän organisoituminen on kuitenkin vielä vaiheessa ja monen moista yhteensovittamista on vielä edessä, kun rakenteita ja toimintatapoja yhtenäistetään ja samalla pyritään kustannukset pitämään kurissa ja tuottamaan laadukkaita palveluja. Toivottavasti kahden vuoden päästä meidän ei tarvitse jälleen olla uuden edessä vaan voisimme silloin jatkaa Siun soten tiellä.
Sote uudistuksen rinnalla valmistellaan maakuntauudistusta, jossa meille tarjotaan jälleen uutta mahdollisuutta, uutta maakuntamallia. Uusi lainsäädäntö maakunnista on tulossa voimaan 1.1.2019. Vahva maakuntatahto vie meitä ja siksi haluamme olla itse rakentamassa ja sanomassa kuinka asiat tulisi järjestää omassa maakunnassamme. Olemmehan oman maakunnan asioiden parhaita asiantuntijoita. Pohjois-Karjalassa on käynnistetty maakuntauudistusta koskeva esiselvitys ja siihen liittyvä valmistelu. Esiselvityksen tekemisessä käytetään samaa mallia kuin Siun soten valmistelussakin. Valmisteluun on kaikilla mahdollisuus ottaa kantaa esim. maakuntauudistuksen palaute sivun kautta. Kuntalaisvaikuttaminen ja – kuuleminen on ehdottoman tärkeää, kun uutta valmistellaan. Kukapa meistä ei haluaisi olla vaikuttamassa omiin palveluihin. Pohjois-Karjala on tässäkin edelläkävijä, maakunnassa on löydetty laaja yhteisymmärrys ja yhteinen tahtotila viedä uudistusta eteenpäin.
Pohjois-Karjala on hyvin kompakti maakunta. Täällä on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja tehdä yhteistyötä, vaikka alkuun se yhteistyö saattaa tuntua kyräilyltä tai jopa kateudelta toisen menestymistä kohtaan, mutta kun tämä vaihe ylitetään ja yhteinen kieli ja sävel yleensä löytyvät ja tuloksia syntyy. Näin se on käynyt Joensuun seudun yhteistyössäkin. Ensin alkuun Joensuun seudun kunnat piti kutsua virallisesti kokoon seutuyhteistyön merkeissä, mutta myöhemmin on todettu, ettei viralliselta kuulostava seutuvaltuusto ole tarpeellinen vaan asiat hoituvat nopeammin ilman hidasta kokouskiertoa. Siksi on olemassa monia muita ja toimivampia muotoja, joita on löytynyt yhteistyölle. Virallisen seutuyhteistyön tuloksena kuntaliitoksiakin syntyi ja Joensuun kaupunkia tulivat vahvistamaan Kiihtelysvaara, Tuupovaara sekä Pyhäselkä ja Eno.
Joensuun, Kontiolahden ja Liperin yhteistyö on tiivistä, onhan seutu varsin yhtenäinen asumisen ja työssä käymisen alue. Tällä alueella asuu reilusti yli puolet maakunnan asukkaista ja myös suurin osa maakunnan palveluista on keskittynyt tänne. Yhteistyö Joensuun seudulla on kehittynyt koko ajan erilaisten yhteisten hankkeiden ja erityisesti vahvan tahtotilan myötä. Joensuun seudulla on yhteisenä tavoitteena hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Näissä onkin onnistuttu ja Joensuun seutu on kehittynyt eläväksi ja vetovoimaiseksi, jossa jokaisella kunnalla on omat vahvuuden ja jossa jokainen kunta täydentää toinen toisiaan.
Oikeastaan on kuitenkin hyvä, ettei sitä kaipaamaani kristallipalloa ja valmiita vastauksia tulevaisuuden suhteen ole. Ilman kristallipalloa pääsemme itse tekemään tulevaisuutta, kehittämään, rakentamaan ja muokkaamaan sitä juuri sellaiseksi, että se olisi kaikille hyvä ja palvelisi parhaiten meitä kaikkia pohjoiskarjalalaisia. Huhtikuun kuntavaalit tarjoavat valintaa tuleviksi neljäksi vuodeksi uusista kuntapäättäjistä, joilla toivottavasti on näkemystä ja alttiutta kerätä tietoa millainen on uuden kunnan ja maakunnan tulee olla.
En jättäisi huhtikuun vaaleissa äänestämättä. Jos äänestysaktiivisuus on 50 % tai alle, niin demokratiasta ei silloin enää voida puhua. Haluan olla demokratian puolestapuhujia. En jättäisi äänestämättä myöskään sen takia, että kunnanvaltuustojen tehtävät muuttuvat. Nyt on mahdollisuus ravistella kunnolla rakenteita ja tehdä uusia toimintamalleja, että voidaan varmistaa hyvien palveluiden kattava saatavuus ennen tehtävien siirtymistä maakunnille. Huolehditaan, että asioista on päättämään saadaan kaikille hyvät edustajat.
Aulikki Sihvonen
puheenjohtaja
Savo-Karjalan Kokoomus ry.
