Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että tulevaisuudessa Suomi menestyy osaamisellaan ja, että nuorten koulutukseen on panostettava. Keskustelut toisen asteen pakollisuudesta ja oppivelvollisuusiän nostamisesta vääristävät keskustelua niistä syistä, jotka johtavat siihen, että tällä hetkellä noin joka kymmenes 16-24- vuotiaista nuorista ovat vailla koulutusta.
Nykyinen oppivelvollisuus loppuu 16- vuotiaana, toisen asteen siirtymävaiheeseen. Oppivelvollisuuden ulottamista on harkittu nostettavaksi 18 – vuotiaaseen ja jopa 19 ikävuoteen asti. Kummassakin jälkimmäisessä tapauksessa toisen asteen viimeinen opiskeluvuosi olisi kuitenkin täysin nuoren omalla vastuulla. Pelkkä ”numerollinen” oppivelvollisuusikä ei takaa sitä, että koulutus käydään loppuun ja valmistutaan ammattiin.
Tutkimuksista tiedämme, mitkä tekijät altistavat lasten ja nuorten syrjäytymiselle. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi on panostettava lapsiperheiden ja sukupolvelta toiselle siirtyvän köyhyyden vähentämiseen, vanhempien työllisyysasteen lisäämiseen, työn vastaanottamisen kannattavuuteen ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuteen. Jokaisella lapsella on oltava riittävästi ruokaa ja lämmintä vaatetta. Meidän on panostettava ennaltaehkäisevästi varhaiseen tukeen, lapsiperheiden kotipalveluihin, varhaiskasvatukseen, ja erityisopetukseen sekä myös riittävään tukeen toisella asteella. Alueellisia eroja koulukuraattoreiden ja koulupsykologien saatavuudessa on pyrittävä tasoittamaan. Köyhyys altistaa lapsen myös kiusaamiselle ja yksinäisyydelle ja muokkaa kaverisuhteita. Mielenterveydestä kärsivän nuoren on saatava hoitoa ennen kuin ongelmat ovat suuria. On tiedossa, että lasten eriarvoinen asema suhteessa muihin ikätovereihinsa lisää koulun käynnin katkeamista juuri peruskoulun jälkeen.
Yhteiskunnan ja työelämän muutokset vaativat muutoksia. Nuorten koulutukseen ja erilaisiin opinpolkuihin on panostettava. Laadukas koulutus ei saa olla kiinni asuinalueesta tai varallisuudesta. Mutta osaamis- ja kouluttautumispolku on nähtävä jo varhaislapsuudesta lähtevänä jatkumona kohti nuoruutta ja aikuisuutta. Tätä ei ratkaista ikärajoilla vaan panostamalla lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin ennaltaehkäisevästi.
Linkki ehdokkaan blogiin: www.kaisahartikainen.fi/blogi
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustajaehdokas Kaisa Hartikainen-Herranen Savo-Karjalasta
