Suomen väestön ikärakenne muuttuu ja seniori-ikäisten määrä lisääntyy. Se on yksi suurimmista yhteiskuntaamme kohtaavista muutosvoimista. Toivottavaa olisi, että ihmiset pysyvät toimintakykyisinä, hyväkuntoisina, ostovoimaisina ja elämänhaluisina pitkään eläkeiän saavutettuaan.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta osoitti 250 000 euron lisäämistä eduskunnan oikeusasiamiehen toimintamenoihin vanhusten oikeuksien valvonnan ja edistämisen tehostamiseksi. Itse en ole vakuuttunut siitä, että juuri oikeusasiamiehen puuttuminen asiaan toisi tilanteeseen parannusta, vaikka vanhustenhoito on ollut viime viikkojen huolipuheen aihe.
Vanhusten hoidon laadun pitää parantua yksityisellä ja kunnallisella puolella. Laiminlyönteihin on puututtava nykyistä ankarammin. Hoitajien määrä on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Ongelmat eivät ratkea pelkästään sillä, että henkilöstömitoitus kirjataan lakiin, tai hoitajia syyllistetään. Tärkeää on erityisesti se, miten hoivakotien työtä johdetaan ja ohjataan, millaisella työotteella henkilöstö työtään tekee, ja miten asukkaat ja omaiset otetaan arkeen mukaan.
Monen vanhuksen toiveena on asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään, mutta käytännössä se ei aina ole mahdollista eikä turvallista. Senioriasumisesta ja yhteisöasumisesta on hyviä esimerkkejä, ja esimerkiksi Joensuun Penttilään on rakennettu monisukupolvikortteli. Tarvitaan kokeiluja ja uusia malleja vanhusten asumisjärjestelyjen monipuolistamiseksi. Yleinen turvallisuus, yksinäisyyden ehkäiseminen ja toiminnallisuuteen sekä liikkumiseen kannustaminen on tärkeää. Silloin kotisairaanhoito tai ympärivuorokautisen hoivan tarve siirtyy myöhempään ikävaiheeseen.
Viime viikolla uutisoitiin, että soveltuvuuskokeet palaavat sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Se on hyvä uutinen ajatellen lasten ja vanhusten terveyttä tai turvallisuutta. Sote-alalla tarvitaan nimenomaan sitoutuneita ammattitaitoisia välittäviä ihmisiä. Valinnanvapauden toteutuminen on senioreiden kannalta tärkeä sote-uudistuksen liittyvä kysymys. Kokoomuksen tavoitteena on hoitotakuun tiukennus, mutta sen lisäksi on luotava rinnalle hoivatakuu. Kotihoidossa on jo noin 50 000 vanhusta. Koko vanhusten hoidon kokonaisuus eli omaishoito, kotihoito, asumispalvelut ja ympärivuorokautisen hoivan palvelut pitää tutkia perusteellisesti ja järjestellä uudestaan.
Suomi ikääntyy. Nyt olisi niiden uudistusten ja päätöksen aika, jotka on jätetty tekemättä yli 12 vuoden aikana.
Linkki ehdokkaan blogiin: www.helihjalm.fi/mielipiteet
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustajaehdokas Heli Hjälm Savo-Karjalasta
