Fagotti on puhallinsoitin, kertoi Trivial Pursuitin vastauskortti vuosia sitten. Pelikaverini tulkitsi vastaukseni vääräksi: voitto jäi saamatta ja välirikko oli lähellä.
Tunnetuimpia suomalaisia fagotisteja on joensuulaislähtöinen Jussi Särkkä, joka työskentelee nykyisin 2. soolofagotistina Radion sinfoniaorkesterissa. Antonio Vivaldi on säveltänyt useampiakin fagottikonserttoja. Sellaisen on tehnyt myös Wolfgang Amadeus Mozart, jonka tuotannossa tunnetumpia kuitenkin ovat erityisesti oopperat mm. Figaron häät, jota myös Joensuussa tammi-helmikuu vaiheessa esitettiin loppuun myydyille saleille. Joensuun oopperayhdistys ry oli saanut tuotantoryhmään tunnettuja alueen kulttuurihahmoja: ohjaaja Markku Pölösen, kuoron valmentaja Janne Piipposen, harjoituspianisti Jaroslava Kotorovan, valomestari Kari Kolan ja puvustaja Riitta Pirhonen-Heiskasen. Kapellimestarina toimi Huba Hollókõi.
Yli 230 vuotta on tuo Mozartin ooppera innostanut ihmisiä. Tämä ei olisi mahdollista ilman sinfoniaorkestereita. Suomessa näitä on 15 kpl. Kuopion kaupunginorkesterissa on 48 päätoimista soittajaa ja Joensuun kaupunginorkesterissa 35. Orkesterien yhteistyötä ja yhdistämistäkin on vuosien mittaan pohdittu. Pelkät esitykset voidaan ostaa, mutta musiikkiammattilaisten läsnäoloa kulttuurielämässä ja musiikkikasvatuksessa ei. Taloudellisista syistä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki ovat leikanneet matkan varrella myös musiikin opetuksesta. Se on valitettavaa huomioiden alueen vahvan musiikkiperinteen.
Joensuussa puhutaan nyt musiikkitalosta. Hanke on aiemminkin ollut esillä. Konserttisaliksi riitti pitkään Joensuun konservatorion sali. Seuraavassa vaiheessa kaupunkiin syntyi yliopiston yhteyteen kaupungin myötävaikutuksella Carelia-sali. Nyt käydään keskustelua korjaustarve vs. uudisrakentaminen. Voi olla, että korjausrakentaminen lykkää jälleen varsinaisen musiikkitalon syntymistä, mutta lähivuosina uudishanke tuskin etenee muutoinkaan, vaikka tahtoa olisikin. Joensuun kaupungilla on paljon investointeja jo ns. putkessa, ja valmiiksi velkataakkaa. Tähän pitkään jonoon pitäisi kuitenkin musiikkitalo saada ja valtiovalta tukemaan hanketta. Tämä vaatii suurta yksituumaisuutta alueella ja vahvaa kulttuurimyönteistä lobbausta monessa paikassa.
Musiikki on universaalisti ihmisiä yhdistävä tekijä. Lapsuudessani meillä soi usein piano isäni musiikkiharrastuksen myötä. Vaitelias neljäs mies, Tiikerihai ja Eldankajärven jää ja moni muu mielenkiintoinen ralli, mutta myös Sibeliuksen sävellykset, ovat painuneet mieleeni. Levylautaselta tutuksi tulivat erityisesti Bachin Brandenburgilaiset ja Love Recordsin tuotanto.
Poikieni kanssa ensimmäinen konserttikeikka oli Twenty One Pilots eilen. Uskomattoman hieno show. Mieleeni ovat jääneet live-kokemuksina myös mm. Springsteen, McCartney, U2, Clapton, Van Halen, ja Muse. Ilosaarirock tarjoaa meininkiä kerran vuodessa. Kun Kuopiokin on Tanssinut ja Soinut jo50 vuotta, niin mikäs on kulttuurin ystävänä Savo-Karjalassa twistaillessa.
Vastaukseni oli puupuhallin. Aina ei auta, vaikka olisi enemmän oikeassa.
Linkki ehdokkaan blogiin: www.timoelo.com/category/blogit
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustajaehdokas Timo Elo Savo-Karjalasta
